Tervetuloa ulosotto

Nyt se ulosotto sitten virallisesti alkaa. Tätä päivää olen toisaalta odottanut ja toisaalta pelännyt.

Olen aiemmin saanut niin pientä palkkaa pätkätöistä tai tukia ettei ulosotto ole voinut niistä ottaa. Nyt työtunnit lisääntyivät ja ensimmäinen ulosotto lähtee seuraavasta palkasta. Sinne lähtevä osuus oli hieman isompi kuin ajattelin. 

Ahdistus on kerrassaan valtava! Aivan järisyttävä. Tuntuu ettei henki kulje ja itkua saa pidätellä koko ajan. Vaikka tämä asia on ollut tiedossa pitkään, se kolahti silti todella kovaa. Näin vähän rahaako saan kuukauden aherruksesta? Mitä jää kun maksan lasten hoitokulut, laskut sekä työmatkat. Eipä paljoa mitään. Ja tätä tämä tulee olemaan, pahimmillaan seuraavat 15 vuotta ainakin.

Tiedän, että tästä selviää kyllä. Ja olenhan aiemmin pelannut kaikki rahani, siinä mielessä minulla on enemmän kuukausibudjettia kun pitkään aikaan. Silti rintaa puristaa niin että silmissä sumenee. 

En tiedä miten selviän tästä.. Asumiskulut on suht suuret, lasten päivähoito maksaa myös paljon. Olisi kiva joskus tehdä jotain kivaa ylimääräistäkin. Onhan meitä toki kaksi aikuista maksamassa meidän menoja, siltikin tästä tulee todella tiukkaa.

Toki olen itse tämän tilanteen aiheuttanut toiminnallani. En tarkoita että tästä pitäisi päästä kuin koira veräjästä. Tuntuu vain niin pahalta. Ylitsepääsemättömältä. Helpottaakohan tämä ajan kanssa? 

Repsahduksen jälkeen

Paljon on ollut sulateltavaa viimeisen parin viikon aikana. Repsahdus on painanut mieltä ja rahattomuus ahdistanut. Kaikki huolet ovat muuttuneet suuremmiksi, repsahdus moninkertaisti tunnetilat ja ajatukset.

Jouduin perumaan A-klinikan ajan, olisi ollut helpottavaa päästä sinne juttelemaan. Toivottavasti saisin pian uuden ajan järjestymään. Työt ja välimatkat ovat nyt suurena esteenä, että pääsisin käymään säännöllisesti ja riittävän usein klinikalla.

Etenkin velka-asiat ovat alkaneet painaa mieltä todella paljon vaikkei niissä ole tapahtunut mitään muutoksia. Kaikki tuntuu nyt niin ylitsepääsemättömältä. Kerkesin jo solmia itseni kanssa velkarauhan vähän aikaa sitten. Mieli oli rauhallinen eikä velat ahdistaneet. Nyt repsahdus tuhosi tämänkin, tällä hetkellä asiat painavat mieltä enemmän kuin koskaan.

Pelihimo ja ajatukset ovat olleet poikkeuksellisen suuret. Yleensä ne ovat ohimeneviä hetkiä, nyt se hetki saattaa alkaa jo aamulla kun silmät saa auki, jatkuen iltaan asti. Toki töissä ajatukset pääsevät vähän muuallekin, muuten kyllä on ollut aikamoista myllytystä päässä. Näin pitkäkestoisia impulsseja ja ajatuksia ei ole ennen ollut. 

Toivon niin paljon, että olisin jatkanut pelaamattomuutta. Kaikki muuttui niin kamalan vaikeaksi. Joten sinä siellä, jos meinaat sortua niin älä tee sitä! Pysy kovana, sillä tavalla saat nauttia elämästä enemmän❤️

Reps reps

 Otsikko sen jo varmaan kertoo. Ikävä kyllä repsahdus saapui kylään.

Sain pitkästä aikaa hieman isomman palkan ja eihän siinä pysynyt sitten pää mukana menossa. Isomman rahamäärän hallitseminen on edelleen todella vaikeaa. Ensin tuli osteltua kaikenmoista kivaa ja sen jälkeen hiipi ajatus pelaamisesta. Onnistuin löytämään kasinon joka ei ollut estolistalla ja siitä se vuoristorata sitten lähtikin.

Talletuksia, voittoja, lisää talletuksia ja voittoja. Mutta lopputulos on aina sama, häviö. Nyt sitten saankin olla 3viikkoa rahaton ja suuren vitutuksen vallassa. Laskut sentään maksoin, luojan kiitos. 

Olo on kyllä taas niin lyöty.. Toivottavasti 3viikon päästä olisi parempi onni raha-asioiden kanssa. Onneksi on hetki aikaa sulatella tätä repsahdusta ja varautua seuraavan rahapäivän tuskaiseen houkutukseen.