Käyn paikallisessa mielenterveyskeskuksessa säännöllisesti juttelemassa hoitajan kanssa. Viime käynnillä hän ehdotti, että varaisimme ajan lääkärille. Tavoitteena siis saada diagnoosi peliriippuvuudesta.
Hoitaja huomautti minun puhuvan usein, että olen pilannut kaiken, sössinyt asiat, mokannut jne. Hän kysyi, että kai ymmärrän sen että olen sairastunut. Sairastunut vakavaan riippuvuuteen. Diagnoosi voisi auttaa asioiden käsittelyä omassa päässäni.
Uskoisin diagnoosin auttavan tämän asian käsittelyssä. Ei siitä haittaakaan olisi. Onhan tämä tosiaankin sairaus. Todella kova sellainen.
Pelkään lääkärin ehdottavan lääkitystä. Vaikka olen pahasti riippuvainen sekä ahdistunut, en silti haluaisi lääkitystä. Pelkään sivuvaikutuksia ja sitä etten tunne enää mitään tunteita lääkkeiden takia. Olisihan se upeaa saada ahdistusta helpotettua mutten usko lääkkeiden olevan minua varten. Ainakaan nyt.
Menen hoitajan luokse tammikuun alussa ja silloin varataan lääkäriaikaa. Jännittää aika kovasti. Täytänkö diagnoosin vaatimukset. Omasta mielestäni kyllä todellakin täytän.
Toivottavasti saisin diagnoosin ja sitä kautta alkaisin uskoa myös itse oikeasti sairastuneeni. Enkä vain mokanneeni pahasti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti