Tammikuu ei ole vielä edes alkanut ja tili näyttää nollaa. Kamalaa aloittaa vuosi 2020 peeaana.
Laskuja oli paljon ja palkka pieni. Olin kasannut itselleni vähän liikaa maksuja joulukuulle plus vielä joulumenot. Ahdistaa jo valmiiksi ihan liikaa.
Loppuvuoden aikana tuli jo myytyä lähes kaikki itselle tarpeeton. Niille olisi nyt käyttöä, saisi edes vähän rahaa. Turhauttavaa mutta onneksi laskut on maksettu. Eiköhän jääkaappiin ruokaa saada kun meitä on kuitenkin taloudessa kaksi tienaavaa ihmistä.
On vaan tosi masentavaa olla aikuinen perheellinen ihminen ja aina rahaton. Nolottaa ja vituttaa. Oma vastuuttomuus alkaa lyödä pahemmin vasten kasvoja. Ei sitä aiemmin pelien keskellä edes ajatellut.
Olen edelleen ostellut tavaraa ja vaatteita vähän liian holtittomasti. Siksi niitä laskujakin on enemmän. Olen purkanut ahdistusta ostelemalla. Klarna ja muut laskutavat ovat sen mahdollistaneet. Täytyisi löytää halvempia ja parempia tapoja purkaa tätä oloa. Voimat ei ole riittäneet liikuntaan tai muuhun pitkään aikaan. Päivät on kuluneet aikalailla kotona lasten kanssa eikä mihinkään ylimääräiseen riitä voimia. Iltaisin aina ajattelen, että huomenna teen sitä ja tätä. Sitten seuraavana iltana huomaan etten taaskaan tehnyt.
Alkaa hieman huolestuttaa tämä oma olo. Pitkään meni hyvin näiden ajatusten kanssa mutta nyt kaikki iskee aaltona vasten kasvoja. Onneksi tänne blogiin saa kerrottua asioita joita en muuten ääneen sano.
Toivon ensi vuoden tuovan mukanaan uusia voimia ja hyviä asioita. Uutta asennetta ja energiaa selvitä tästä kaikesta. Hattua nostan kaikille ketkä ovat tästä suosta ylös rämpineet, tie on pitkä ja kivinen. Mutta ei onneksi täysin mahdoton.
Löysin blogisi tänään ja luin yhdeltä istumalta läpi. Tarinasi ja ajatuksesi voisivat olla täysin omasta kynästäni. Erona vain, että koin tuon uo:n alkamisen jo yli 8v sitten. Sen osalta jo loppusuoralla, mutta pelien kanssa valitettavasti yhä taistellen. Menossa neljäs pelitön päivä ja yhtälailla siirryin rahattomana tähän vuoteen. Tsemppiä hurjasti tulevaan! Tuo haastekirjevaihe oli itselleni se kaikkein raskain vaihe ulosotossa. Kunhan siitä päästy eteenpäin ja kaikki velat uo:ssa, se helpottaa. Enitenhän tuo vaihe aiheuttaa nimenomaan henkistä kuormaa.
VastaaPoistaIhanaa kun blogi löytänyt taas yhden lukijan! Olen lukenut blogiasi myöskin, löysin sen kesällä kun pelit ja velat oli pahimmillaan.
PoistaAina ajattelin, että vain itsellä on tämmöisiä ajatuksia tai toimintamalleja pelien suhteen. On toisaalta helpottava kuulla, ettei ole ainut. Vaikkei tätä riippuvuutta kyllä kenellekään soisi!
Tämä on raskas vaihe, en ois uskonut että ottaa näin koville. Yritän vain miettiä että kohta se on ohi ja kaikki ulosotossa. Itse ulosottoa en niinkään enää jännitä mutta nämä haasteet... Kiitos viestistä ja tsemppiä sullekin ulosoton loppusuoralle!