Sinulle rakkaani

Tämä kirje on sinulle rakkaani.

Olemme olleet yhdessä jo vuosia. Sinä aikana olemme saaneet paljon. Yhteinen koti, lapset, paljon ihania muistoja ja hetkiä. Olemme myös selvinneet vuosien aikana aikamoisista menetyksistä. Ja nyt meitä koettelee tämä minun salasuhteeni, peliriippuvuus.

En oikein osaa puhua tästä aiheesta ääneen, kirjoittaminen on helpompaa. Ja tiedätkin sen jo, niin monta kertaa olen kertonut asioita viesteillä. Kasvotusten näkisin pettymyksen ja surun heti silmistäsi.

Olen hyväksynyt tämän sairauden jo aika hyvin. Tiedän, etten oikeasti ole tällainen enkä valinnut tätä sairautta itselleni. Pystyn jo elämään myös velka-asioideni kanssa. Mutta minun on vaikea hyväksyä sitä, ettei tämä kaikki koskettanut ja satuttanut vain minua. Sinua tämä kaikki satutti vielä enemmän.

Olet joutunut näkemään kuinka olen käyttänyt meidän yhteiset rahat ja säästöt. Ne rahat joille oli todella tärkeää käyttöä. Olet joutunut myös pettymään kun lapsemme tili tyhjeni. Ne hetket ovat niin häpeällistä ja kipeitä, etten meinaa pystyä edes ajattelemaan niitä. Enkä voi niitä ikinä korvata pennilleen takaisin vaikka kuinka haluaisin. Olet joutunut luopumaan sinun ja meidän unelmista sekä tavoitteista koska meillä ei enää ole rahaa ylimääräiseen.

Olet auttanut minua rahallisesti oikeastaan aina. Opiskeluiden aikana sekä silloin kun shoppailu on ollut vähän liian kivaa. Olet pitänyt huolen ettei jääkaappi ole tyhjä. Olet pitänyt huolen, että auton tankissa on bensaa. Olet antanut rahaa laskuja varten.

Raha on kuitenkin vain rahaa. Pahinta on, että olet joutunut pettymään niin monta kertaa. Luottamus on mennyt monesti. Pettymyksiä toistensa perään. Salaisuuksien paljastumista. Surua ja ahdistusta. Kaikista eniten kadun noiden asioiden aiheuttamista sinulle. Voisin ottaa kontolleni vaikka tuplasti velkani, jos vain saisin hyvitettyä tuon kaiken muun.

Olet myös joutunut etääntymään minusta. Peliriippuvuus teki kuilun meidän välille, ajatukseni eivät riittäneet muuhun kuin pelaamiseen tai sen suunnitteluun. Hyvinä kausina pääsimme taas lähemmäksi toisiamme ja muistin kuinka valtava ikävä minulla onkaan ollut.

Olet sanonut, että kadut sitä ettet puuttunut asiaan. Kuulema tiesit mutta suljit silmäsi asioilta. Älä rakas mieti sitä. Et olisi voinut tehdä tai sanoa mitään, mikä olisi estänyt tätä kaikkea tapahtumasta. Olisin tehnyt sen luultavasti silti. Tämä riippuvuus on vain niin voimakas.

Yritän työntää mielestäni pahimmat katumukset ja ahdistuksen pois sillä ne eivät poista tapahtumia. Ne vain tekevät oloni pahemmaksi. Yritän keskittyä tulevaan, rakentaa meille uutta ja parempaa elämää ilman olkapäälläni istuvaa pirua.

Haluan sanoa sinulle kuinka tärkeä olet. En voisi edes kuvitella elämääni ilman sinua. Olen todella kiitollinen, että olet vielä siinä kaiken tämän jälkeen. Mutta muista, että ymmärrän myös sen jos et enää jaksakaan kanssani. Moni ei olisi jaksanut näinkään pitkälle.

Lupaan yrittää kaikkeni. Olen aiemminkin luvannut kaikenlaista. Usean lupauksen olen rikkonut, yhteistyössä henkilökohtaisen piruni kanssa. Tälläkin kertaa sama piru pyörii kuvioissa mutta olen valmiimpi sen häätämiseen. En valmis mutta valmiimpi. Suurin voima on meissä ja meidän perheessä, teidät haluan pitää lähelläni.

Olen uskomattoman onnekas kun kaiken tämän jälkeen voin vielä nähdä silmissäsi pilkahduksia rakkaudesta. Niinä hetkinä uskon itsekin vahvasti siihen että onnistun.

Emme valinneet tälläistä elämää, se valitsi meidät. Ehkä joku päivä ymmärrämme miksi. Kiitos kun istut enkelinä toisella olkapäälläni. Rakastan sinua.